Muistokiven vuosipäivä 17.6.2017

Muistokiven vuosipäivätilaisuuteen Haminan Kesäpuistossa osallistui noin 35 perinnekiltamme jäsentä aurinkoisen sään vallitessa.

Puheenjohtaja Matti Haapanen piti lyhyen puheen, jonka jälkeen Kaija Harjunen, Leif Häggblom ja Esko Nevamaa laskivat kukkalaitteen muistomerkille ”SUOJELUSKUNTA JA SOTILASPOJAT 1928 – 1944, Teit isäin astumaan”. Veteraanikuoro esitti laulut ”Olen valpas vartija ” ja ”Kodin vartijat” Erkki Kapiaisen johdolla.

Tämän jälkeen siirryttiin Raati Cafe Kaneliin nauttimaan kahvituksesta. Samassa tilaisuudessa puheenjohtaja kiinnitti kiltaveli Esko Jalosen rintaan Sininen risti ja Sotilaspoikaristi.

Parolan panssarit la 19.8.2017

Pikitie ei ollut kuuma, mutta matka joutui Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekillan retkellä kohti Hämeenlinnaa ja Panssarimuseota lauantaina 19.8.2017 . Meitä on tasan 30 retkeläistä JaPi-Matkojen bussissa. Kuljettajanamme toimi luotettava Jarmo Ahonen. Matkan aikana pidetyn pienen tietovisan voitti Risto Auvinen – ylivoimaisesti.

Parolan Panssarimuseolla nautittiin perinteiseen tapaan munkkikahvit. Samalla aloitti opastuksen Ari Laamanen, jonka jälkeen sai puheenvuoron Panssarimuseon perustajajäsen ye evl evp Lassi Kopra. Kopra tuli sattumalta paikalle ja vaihtoi aikomansa sieniretken apuoppaaksi.

Ari Laamasen asiantuntevassa opastuksessa kiersimme hallit, tutustuen vanhempaan ja uudempaan kalustoon, saaden paljon tietoa mielenkiintoisella kierroksella.

Panssarimuseohan on sotahistoriallinen erikoismuseo, jonka päätehtävä on kerätä, tallentaa, entisöidä, tutkia ja esitellä panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa sekä kertoa sen kehityksestä.

Panssarin kannatusyhdistyshän osti velkarahalla Viertolan tilan 1960. Vielä samana vuonna rakennettiin tanssilava tilalla sijainneen Piilopirtti nimisen talon kylkeen. Itse museo avattiin 18.6.1961.

Tanssilava oli käytössä aina vuoteen 1984 asti, jonka jälkeen oli varastona, kunnes 1991 muutettiin panssaritorjuntanäyttelyhalliksi.

Mukana olleista rouvista olisi osa halunnut tanssia, mutta tanssiminen olisi järjestynyt vasta muutaman päivän päästä. Harmi rouville.

Museon ulkoalueelle emme päässeet, koska siellä oli kunnostus ja katostyöt menossa. Hyvä niin ! Alkoikin sopivasti tulemaan vettä taivaalta ja nälkäkin kurni jo vatsassa, joten suunnattiin Ravintola Rosolliin lounaalle. Marjatta-rouva oli järjestänyt meille hyvät pöperöt täytekakkuineen.

Ruokailun jälkeen tehtiin bussilla tutustumiskierros Aulangon kansallispuistoon. Vettä tuli sopivasti taivaalta, joten kenenkään ei tarvinnut edes jalkautua. Kuuntelivat matkanjohtajan selostusta Aulangon historiasta ja sen nykytilasta.

Aulangon historia alueen nykyisessä muodossa alkoi 1883, kun kapteeni Hugo Standertskjöld osti Karlbergin tilan ja alkoi kehittämään aluetta. Aulangon maastoon luotiin englantilaista tyyliä edustava puisto vuosina 1883 – 1910 noin 250 työmiehen voimin. Tuli tekolammet Joutsenlampi ja Metsälampi, näköalaterasseja ja huvimajoja. 1907 rakennettiin 33 m korkea näköalatorni entisen muinaislinnan paikalle.

Hämeenlinnan kaupunki hankki alueen omistukseensa 1963. Vuonna 1991 puistometsä rauhoitettiin. Vuodesta 2002 lähtien luonnonsuojelualue on ollut Metsähallituksen omistuksessa.

Kotimatkalla käytimme yhden pysähdyksen taktiikkaa, joten aikaa jäi seurustella ja samalla pääsimme ”päivittämään” asiat.

Mukavaa kun saimme joukon kasaan ja pääsimme nauttimaan retkestä. Kiitos.

Oheisissa pikkukuvissa on muutama kuva retkeltä.

Matti Paananen

matkanjohtaja

Killan perinnepäivä ma 31.7.21017

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekillan Perinnepäivän vietto alkoi kukkalaitteen laskulla Rajasuon muistomerkille maanantaina 31.7.2017 klo 15.30.

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen lausui aluksi muutaman sanan, korostaen sotilaspoikien ottamaa vastuuta sodan aikana vaaraakaan kaihtamatta. Kukkalaitteen muistomerkille laskivat perinnekillan varapuheenjohtaja Risto Rahkonen ja perinnekillan kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki.

Perinnepäivän tilaisuus jatkui klo 17.00 Virolahden kirkolla, missä perinnekillan kukkalaiteen sankarihaudalle laskivat Kauko Suurnäkki, Matti Haapanen ja Leif Häggblom. Arvo Harjusen haudalle laskivat kukkalaitteen Lasse Mäkelä ja Risto Rahkonen. Virolahden kunnan ja kappeliseurakunnan kukkalaitteen sankarihaudalle laskivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen ja seurakunnan kappelineuvoston jäsen Aira Paavola.

Veteraanikuoro esitti kappaleen ”Oi kallis Suomenmaa”.

Pentti J. Virtanen ohjasi kunnianosoitustapahtuman. Tilaisuuden järjestelyt oli hoitanut Ossi Yrjönen. Suomen lippua kantoi Olli Hokkanen ja killan lippua Hannu Kiri. Lippuairuet Pekka Ivakko ja Ari Korjula. Kunniavartiossa olivat Eero Hietala, Heikki Lommi, Erkki Vanamo ja Ossi yrjönen.

Tämän jälkeen siirryttiin Pitäjäntupaan, missä pääsimme nauttimaan Terttu Ravin järjestämän kahvituksen.

Matti Haapanen lausui tilaisuuden tervehdyssanat. Kappeliseurakunnan tervehdyksen esitti kappalainen Anne Koivunen. Virolahden kunnan tervehdyksen toi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen. Juhlapuheen puolestaan piti RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala. Tilaisuuden päätössanat olivat Risto Rahkosen.

Varsinaisen ohjelman lisäksi lauloi Henry Jansen Markku Malmin säestyksellä ”Merenkulkijan neuvo” Anni Talsin tilauksesta. Veteraanikuoro esitti kappaleet ”Isänmaan vartija” ja Ole valpas vartija”.

Tilaisuudesta tulee muutama kuva oheen, jotka suurentuvat napauttamalla..

RANKIN RETKI to 2.6.2016

 

 

RANKIN RETKI to 2.6.2016

 

Aurinkoista ! Hieno keli aloittaa retki Kotkan Sapokasta kohti Rankin linnakesaarta.

M/s Jaana nimiseen alukseen nousi kiltamme retkeläisiä 36. Suurin osa jäi aluksen kannelle ihailemaan tulevia maisemia. Klo 10.00 lipui alus merelle. Matkamme kulki ohi Kukourin linnakesaaren. Poikkesimme matkalla Lehmäsaaren laiturissakin, jonne jäi muutama henkilö päivän viettoon.

Noin 45 minuuttia lähdöstä saavuimme laituriin – olimme Rankin vartiolinnakesaaressa. Saari sijaitsee n 10 km Kotkasta etelään. Laiturilla otti ”komennon” saaren entinen päällikkö evl evp Matti Haapanen, joka on myös kiltamme varapuheenjohtaja. Toiminut saarella päällikkönä pariin otteeseen  vuosina 1962 – 1967.        Tästä alkoi tutustuminen saaren historiaan kuten nykytilaankin Matin opastuksella.

Saaren historiasta tähän sen verran, että se on ollut osa Pietari Suuren merilinnoituslinjaa, joka kuului Pietarin puolustuslinjaan. Venäläiset aloittivat saareen rakentamisen 1914 ja 1916 se liitettiin linjaan.

Itsenäisyyden alkuajoista lähtien Rankki on ollut eri nimillä toimineiden joukko-osastojen toiminnallinen linnake. Joukko-osastoista viimeisin kantoi nimeä Kotkan rannikkopataljoona.  Vuonna 2006 lopetettiin saarella varusmieskoulutus. Linnakkeella palveli parhaimmillaan noin 150 varusmiestä ja kaksikymmentä henkilökuntaan kuuluvaa. Saari jäi vartiolinnakkeeksi ja edelleen puolustusvoimien harjoitusalueeksi. Tuli aika Kotkan rannikkopataljoonan ja se lakkautettiin vuoden 2013 lopussa. Saaressa toimii edelleen sääasema ”Kotka Rankki”, joka välittää automaattisesti tiedot Ilmatieteen laitokselle. Merisäätiedoituksissa usein vielä kuuleekin: ”Kotka Rankki: ohutta yläpilveä, näkyvyys…”.

Vuonna 2015 Senaattikiinteistö myi Rankin ja Kirkonmaan varuskunta-alueet kotkalaiselle yrittäjälle Ismo Rädyn perustamalle yhtiölle Kotkan Saaret Oy.

Oppaamme Matti tunsi saaren kuin omat taskunsa. Jos ei komentaja sitä tiennyt niin ei kukaan! Oli mukava kuunnella selkeää selostusta. Kuljimme myös Matin asunnonkin ohitse. Rivitalon päätyhuoneistossahan hän oli aikoinaan asunut.

Näimme kävelyretken aikana niin vanhaa kuin uuttakin rakennelmaa. Vanha punainen puinen kasarmikin oli pystyssä, joka rakennettu venäläisten toimesta vuonna 1917 miehistön asuinrakennukseksi. Siinä se jökötti kuin ennen vanhaan – vaan ilman varusmiehiä.

Kävimme  eteläpään kallioillakin. Paikoillaan oli , huputettuna kuitenkin, Tampella -152 tykki, joka vielä 1980 luvulla oli ollut käytössä. Paikalta avautui upea merimaisema paljaine kallioineen ”vihulaisen” suuntaan. Tykin piippu osoitti kyllä outoon suuntaan – koukkaustako odottaen.

Saarella on edelleen noin 30 rakennusta, mukaan lukien pesäkkeet ja linnoitukset.

Kävelykierroksen jälkeen, jonka varrella oli ”muutama itikkakin” muistuttamassa olemassaolostaan, nautimme makoisan lohikeiton tykötarpeineen Ravintola Sotkussa. Miellyttävä henkilökunta piti meistä hyvän huolen.

Olikin aika nousta m/s Jaanaan ja jättää saari taakseen. Ehkä kuitenkin joskus vielä palaamme. Onhan saari hieno ja rauhallinen. Siellä voi bongata lintuja, patikoida ym – vaikkapa tavata ”päättömän majurin”. Majoitustilaakin löytyy. Kotkan Sapokkaan rantauduimme jotakuinkin klo 15 aikaan ja oli retken päätteeksi aika sateen.

Ihan mukava retki ! Kiitos kaikille !

Matti Haapanen                       Matti Paananen

päällikkö/opas                          kuvaaja/matkanjohtaja

Sotahistoriallinen retki Mannerheim- ja Sotamuseoon 16.7.2015

Torstaina 16.7.2015 teimme ”Sotahistoriallisen retken” Helsinkiin, jossa tutustuimme oppaiden välityksellä Mannerheim-museoon, joka toimi aiemmin Sotamarsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin asuintalona. Mielenkiintoinen paikka.
Ennen Sotamuseoon menoa kävimme nauttimassa maukkaan lounaan saksalaistyyppisessä ravintola Zinnkellerissä.
Sotamuseon mielenkiintoisiin kohteisiin tutustuimme yksikön johtaja Lauri Haaviston hyvällä opastuksella. Pääsimme myös nauttimaan mainiot munkkikahvit Sotamuseon yhteydessä sijaitsevassa Sotilaskodissa.
Matkan aikana järjestetyn tietokilpailun voitti pari Maiju ja Timo Hankia. Aiheena Mannerheimiin liittyvät aiheet. Matkalaiset saivat myös tutustua edesmenneeseen Matti Paanaseen lehtiartikkelin ja matkaoppaan kertomana. Paananen toimi sodan aikana ”Marskin suojaryhmässä” Mikkelissä.
Matkalla oli mukavasti väkeä – kaikkiaan 43 henkilöä. 

Sotilaspoikien kirkkopyhä Kouvolassa su 13.9.2015

Tilaisuus oli hieno tapahtuma. Ensin oli messu Kouvolan Keskuskirkossa, missä esiintyivät Veteraanikuoromme, Pohjois-Kymen kuoro sekä orkesteri. Messun jälkeen laskettiin kukkalaite JR 25 muistopatsaalle Lääninpuistossa. Täältä siirryttiin Maria-saliin kahvitilaisuuteen, missä kuorot ja orkesteri esiintyivät. Puheen pitivät kiltamme puheenjohtajat Mikko Pesälä Kouvolasta ja Kauko Suurnäkki meiltä.
Tilaisuus päättyi esitykseen Veteraanin iltahuuto. Mukana 29 osallistujaa meiltä.

Liity jäseneksi tai kannatusjäseneksi?

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Matti Haapanen
Koskenniskantie 1, 48400 Kotka
0500 655 913
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sihteeri Pentti Snygg
Vapakuja 3 B, 49490 Neuvoton
040 556 6961
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.