PERINNEKILLAN RETKI TURKUUN 25. - 26.5.2019

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta teki  25. – 26.5.19 retken Turkuun.  Retken järjestelyistä vastasi kiltamme rahuri Harri Kytömäki, toimien samalla retken johtajana.

Matka alkoi Haminasta klo 08.10 Jukka Hultmanin bussilla, josta jatkui Karhulan ja Sutelan kautta kohti Turkua. Retkeläisiä oli 17 henkilöä. Bussissa oli mainiosti tilaa, olihan se 48- paikkainen. Kuljettajana toimi Petri Määttänen. Huoltotauko pidettiin Lohjan ABC:llä, jossa nautittiin buffeelounas. Matkalla suoritettiin myös arpojen myyntiä. Esa Hankia voitti päävoitot: Matsu viinipullon ja Sisu-askin. Kolme seuraavaa saivat lohdustuspalkinnot - konjakit matkanjohtajalta.

Ennen klo 14.00 saavuimme Turkuun, jossa tutustuimme ensin Forum Marinumin näyttelyihin. Forum Marinum on merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo ja meripuolustuksen museo sekä toiminnallinen merikeskus. Se sijaitsee Aurajoen rannalla Turun sataman tuntumassa sijaitsevissa vanhoissa Osuuskaupan ja valtion varastorakennuksissa Linnanpuomissa ja Kruununmakasiinissa. Museo syntyi Turun merenkulkumuseon ja vuonna 1936 perustetun Åbo Akademin Merimuseon yhdistyessä ja avattiin vuonna 1999. Perusnäyttelynä on Suomen laivaston ja Lounais-Suomen merenkulun historia. Päänäyttelynä on tällä hetkellä ”Töissä merellä”.

Seuraava tutustumiskohde oli kolmimastoinen, teräsrunkoinen ja täystakiloitu purjelaiva eli fregatti Suomen Joutsen. Laivahan on rakennettu 1902 Ranskan Saint-Nazairessa. Toimi valmistumisen jälkeen rahtiliikenteessä Atlantilla ja Tyynellämerellä, kunnes Suomen valtio osti sen vuonna 1930 Suomen laivaston koululaivaksi.

Merkittävin Suomen Joutseneen tehty muunnos oli moottoreiden asentaminen. Päämoottoreiksi asennettiin 2 kpl 200 hv:n Skandia-kuulamoottoria ja apumoottoreiksi kaksi pientä kuulamoottoria. Päämoottorit olivat alimitoitettuja, joten niiden avulla liikuttiin yleensä satamaan ja sieltä pois.  Pisin moottoreiden avulla tehty matka on ollut Panaman kanavan läpi.

Suomen Joutsenella tehtiin ensimmäinen koulutusmatka 22.12.1931 – 22.5.1932 Kanarian saarille, Azoreille jne. Viimeinen matka tehtiin 27.10.1938 – 23.4.1939 Brasilian Recifeen.

Suomen Joutsen toimi sodan aikana sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden emälaivana. Sodan aikana laivassa ei ollut mastoja ja sitä liikuteltiin hinaajan avulla. Sotien jälkeen alus toimi miinanraivauksen tukialuksena. Vuosien 1949 – 1955 välisenä aikana tehtiin Itämerellä pienehköjä edustus- ja koulutuspurjehduksia.

Alus oli myöhemmin joutumassa romuttamolle, mutta Niilo Wälläri vaati valtiolta laivalle loppusijoituspaikkaa. Laiva sijoitettiinkin Turkuun, missä toimi vuoteen 1988 asti merimiesammattikouluna. Vuonna 2002 alus siirrettiin Martinsillan viereen Turun kaupungin omistamaksi museolaivaksi. Hyvänä oppaanamme Forum Marinumissa sekä Suomen Joutsenella  toimi Eva Menon.

Kahvit nautittiin lopuksi ravintolalaiva Boressa, entinen Kristina Regina, jonka jälkeen siirryttiin Hotelli Scandic Plaza Turkuun ja pääsimme seuraamaan jääkiekko-ottelua Suomi – Venäjä. Kaikkihan tietävät miten siinä kävi ja miten tie kultaan jatkui.

Päivällinen nautittiin Vaakahuoneen Paviljongissa Aurajoen rannalla, vanhan Vaakahuoneen tiloissa. Vaakahuone valmistui 1898 ja toimirahtiterminaalina. ja on nykyisin suojeltu rakennus. Ruokailun jälkeen jäi aikaa vielä ”tanssikenkäisille”, elävän ”Hilandersin- orkesterin” tahdissa.

Päivä taputeltiin vielä loppuun hotellin baarissa sateisesta ja viluisesta säästä huolimatta.

Aamulla olivat ”sotilaspojat- ja tytöt” reippaina maukkaalla aamupalalla, joten pääsimme ajoissa matkaan kohti Louhisaaren kartanolinnaa, joka sijaitsee Askaisissa, ja on Museoviraston hallitsema.

Meidät otti vastaan oppaamme Salla Lindeman. Hänellä oli yllään 1800 luvun empire-tyylinen kaunis mekko, jota Salla kantoikin kauniisti. Teimme opastetun kierroksen kartanolinnan sisätiloissa, kuullen Sallan kertomana monta mielenkiintoista asiaa. Näimme mm Pirunsalin ja pienen sinisen makuuhuoneen , jossa perimätietojen mukaan marsalkka Mannerheimin on syntynyt. Näimme myös upean ruokasalin hienoine astioineen ja kreivin kirjaston.

Kartanolinnan päärakennus ja sivurakennukset ovat valmistuneet 1655. Louhisaaren kartano kuului Fleming-suvulle noin 1450 – 1791 ja Mannerheim-suvulle 1795 – 1903. Vuonna 1961 kartano päätyi Muinaistieteellisen toimikunnan eli nykyisen Museoviraston hallintaan. Rakennukset restauroitiin ja avattiin yleisölle 1967. Paikka on upea ja täynnä mielenkiintoista historiaa.

Sivurakennuksia ovat samaa barokkiarkitehtuuria kuin päärakennus. Toisessa niistä oli mm keittiö, joka myöhemmin siirrettiin päärakennukseen. Toisessa piharakennuksessa on mm biljardihuone, joka oli aiemmin päärakennuksessa ja ahkerassa käytössä.  Aikoinaan 1650-luvulla meri ulottui lähes kartanon kivijalkaan asti kolmelta sivulta. Kartanon mailla on muitakin rakennuksia, mm kylpylä.

Marskin syntymäkodista suunnistimme kohti Marskin majaa, joka sijaitsee Lopella. Siellä meille esitteli ja kertoi majasta Heikki Kujansuu. Majahan on alkuaan rakennettu marsalkalle syntymäpäivälahjaksi (75 v) Lieksajärven rannalle Keihäsniemeen 1942. Jatkosodan lopussa maja purettiin ja sille etsittiin uusi paikka tulevan valtakunnanrajan länsipuolelle. Paikka löytyikin Lopelta, Punelianjärven rannalta, ja kelpasi Mannerheimillekin.  Alkuperäiset rakentajat rakensivat sen uudelleen Lopelle. Kerrotaan Mannerheimin vierailleen majalla vain 8 kertaa.

Myöhemmin hän luovutti majan Suomen Metsästäjäliitolle, jolla ei ollut sille oikein käyttöä. Lopulta neljä upseerijärjestöä perusti Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry-nimisen yhdistyksen, joka kunnosti majan ja se avattiin 1959 yleisölle. Majassa oli alkuaan turvekatto, joka on nyt korvattu malkakatolla.

Tutustumisen jälkeen olikin vuorossa mainio lounas ravintolarakennuksessa. Sen olivat valmistaneet Teuvo Zetterman ja Heikki Kujansuu. Maistui hyvän ruoan ohessa Marskin ryyppykin, jonka koostumuksesta saimme tarkat tiedot Teuvolta. Hyvä ruoka ja palvelu.

Ruoan jälkeen olikin kotimatkan aika.

Retki oli onnistunut ja väki tyytyväinen, vaikkakin sitä sadetta piisasi riittämiin molempina päivinä.  Kiitos Harrille järjestelyistä ja Petrille turvallisesta kuljetuksesta. Kiitos myös kaikille mukana olleille, sillä ilman teitä ei tällaisia matkoja järjestettäisi.

Kuvia retkestä on tämän jutun perässä.

Matti Paananen

Harrin apupoika

Ps Suomi voitti lätkän maailmanmestaruuden 2019 (Suomi-Canada 3-1) ! Huikeaa porukkaa!

Forum Marinumissa oli oppaanamme Eva Menon.

Kultaranta, presidenttien edustusvene. Rakennettu 1921, kunnostettu 2015-16, Andros 22 mallinen.

Pienoismalli Allure of Seas aluksesta, joka rakennettu Meyer Turku.

Suomen Joutsen.

Päivällinen nautittiin Vaakahuoneen Paviljongissa.

Louhisaaren kartanolinna.

Pienoismalli kartonosta tiluksineen.

Oppaanamme toimi Salla Lindeman empire-tyylisessä mekossa.

Ruokasali.

Tarkkaavaisia retkeläisiä.

Toinen sivurakennus, jossa mm entinen pesutupa/keittiö.

Ko pesutupa/keittiö.

Olisiko jo aika vaihtaa paikkaa..

Kiitoksia käynnistä.

Ja ei kuin ovi lukkoon.

Marskin maja Punelianjärven rannalla, Loppi.

Marskin majan tuvassa Heikki Kujansuu kertoi majan historiaa.

Marskin mh majalla.

Alkuperäinen koivukepistä tehty penkki.

Ravintolan vahtikoira.

Heikin kumppani Teuvo Zetterman kertoo Marskin ryypyn saloista.

Kumpihan on se Marskin ryyppy?

Arpajaisvoittaja Esa.

Petri Määttänen hoiti turvallisesti kuljetuksen.

 

 

 

RAJASUON MUISTOHETKI 23.12.2018

Perinteiseen tapaan kokoonnuimme Rajasuon pysäköintipaikalle, josta kävelimme lumisen ja hienon talvimaiseman halki Rajasuon muistomerkille.

Muistokiven laatassa lukee: "TÄMÄ MUISTOMERKKI ON PYSTYTETTY KYMENLAAKSOLAISILLE KOTIRINTAMALLA MENEHTYNEILLE, JOTKA SAIVAT SURMANSA VENÄLÄISTEN DESANTTIEN LUODEISTA SOTIEMME 1939 - 1944 AIKANA. tÄLLÄ PAIKALLA SAI SURMANSA 17 VUOTIAS SOTILASPOIKA ARVO JOHANNES HARJUNEN 31.1.1944 VIROLAHDEN LÄNTISESTÄ ILMAVALVONTAOSASTOSTA No 360."

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen piti pienen puheen, jonka jälkeen Pekka Mänttäri ja Lauri Silander laskivat kukkalaitteen muistokiven juurelle.

Pienimuotoiseen mutta hienoon tilaisuuteen osallistui neljätoista henkilöä, joista kaksi oli kiltamme naispuolista jäsentä.

Matti Paananen

 Kuvat Matti Paananen

 

SOTILASPOIKIEN KIRKKOPYHÄ SU 2.9.2018

KIRKKOPYHÄN 2.9.2018 KUVIA, JONKA JÄLKEEN SELOSTUS TAPAHTUMASTA.

Miehikkälän kirkko

Sankarihaudalla kunniavartiossa Jaakko Lappi ja Reino Pietiläinen. Seppeleen laskussa Matti Haapanen ja Kauko Suurnäkki. Lipunkantajat taustalla ovat Hannu Kiri ja Olli Hokkanen sekä Pohjois-kymen mies.

Seppele laskettu ja kuorot esittävät kappaleen "Oi kallis Suomenmaa".

 

 

Kuorot lauvat parvella ja kanttori Pekka Soranummi ja viulisti Arvo Saaristo säestävät. Kuoroa johtivat Pekka Ainali ja Erkki Kapiainen.

Kirkkosalia.

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen lukemassa päivän sanaa.

Messun hoitanut kappalainen Kari Rautiainen ja diakoni Anne Kotro.

Ari Vainio kertoo Miehikkälän sotahistoriasta.

Helluntaiseurakunnan tiloissa järjestettiin kahvitilaisuus.

 

Veteraanikuoro esitti kappaleet "Nuoret sankarit" ja "Miehikkälän puolustajat". Heitä säesti Pekka Ainalai ja Arvo Saaristo.

Lopuksi valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä piti puheen, jossa mm kiitti tilaisuudesta ja kutsui ensi vuonna tulemaan Kouvolaan viettämään kirkkopyhää.

Pääemäntä Eija Nurmela antimien äärellä.

KIRKKOPYHÄ MIEHIKKÄLÄSSÄ 2.9.2018

Ei haitannut vesisadekaan, kun lähdimme matkaan kohti Miehikkälän kirkkoa Japi-Matkojen bussilla. Perille saavuttua sadekin hellitti.

Väki kokoontui ensin sankarihautausmaalle. Kunniavartioon sankaripatsaalle asettuivat Reino Pietiläinen ja Jaakko Lappi.  Liput saapuivat paikalle Hannu Kirin, Olli Hokkasen ja Pohjois-Kymen edustajan kantamana.  Kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki ja perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen suorittivat seppeleen laskun sankaripatsaalle. Veteraanikuoro ja Pohjois-Kymen Sotilaspoikakillan kuoro esitti  kappaleen ”Oi kallis Suomenmaa”.

Messu kirkossa alkoi klo 10.00. Kappalainen Kari Rautiainen suoritti messun, apunaan diakoni Anne Kotro. Matti Haapanen luki päivän sanat. Messuun kuului myös ehtoollinen.

Kirkossa kuorot lauloivat ”Sotilaspoikien virren”, ” Sanctuksen”, ”Hymni” (Suomen sotilaan rukous) ja ”Kiitoslaulun”. Johtajina toimi Pohjois-Kymen Sotilaspojista Pekka Ainali ja omasta killastamme Erkki Kapiainen. Kanttori Pekka Soranummi säesti uruilla  ja Arvo Saaristo viululla Pohjois-Kymen Sotilaspojista.

Miehikkälän kirkkohan on ns päätytornillinen pitkäkirkko ja kolmilaivainen. Rakennettu vuosina 1879 – 1881 peittämättömästä tiilestä ja kirkon arkkitehtuuri yhdistelee uusgotiikkaa ja 1800-luvun muita tyylisuuntia. Kirkon piirustukset laati 1875 Ludvig Isak Lindqvist. Kirkon torni jouduttiin rakentamaan uudelleen jo 1888. Kirkon sisätilat uusittiin 1927 Kauno S Kallion johdolla, jolloin alkuperäinen taitettu sisäkatto korvattiin nykyisellä holvilla.  Kirkko on suojeltu kirkkolain nojalla, ilman erillistä suojelupäätöstä.

Sankaripatsas on punagraniittia ja sen kohokuvion on suunnitellut Sulo Mäkelä 1953. Sulo Mäkelä oli syntyisin Vehkalahdelta, eli 21.12.1896 – 6.5.1978. Sankarihautausmaalla on 127 sankarivainajan haudat.

Messun jälkeen siirryttiin kirkkokahveille Helluntaiseurakunnan tiloihin, jossa tarjoiltiin runsas ja makoisa kahvitus. Kahvituksen hoiti Miehikkälän Helluntaiseurakunta Eija Nurmelan johdolla, apunaan Leea Vanhoja. Kaikki leivonnaiset oli edellisenä iltana joukolla tehty.

Kahvituksen yhteydessä Veteraanikuoro esitti laulut ”Nuoret sankarit” ja ”Miehikkälän puolustajat”. Säestyksestä vastasi pianolla Pekka Ainali ja viulua soitti Arvo Saaristo.

Ari Vainio piti esitelmän Miehikkälän puolustuksesta toisen maailmansodan aikana ja lähinnä JR 24 vaiheista. Arto Lavennon laatimaan karttaan liittyen.

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen piti puheen ja tilaisuuden lopuksi valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä puhui, esittäen kiitoksensa tilaisuudesta sekä kutsuen Etelä-Kymenlaakson sotilaspojat viettämään Kirkkopyhää ensi vuonna Kouvolaan.

 

Matti Paananen

 

PERINNEKILLAN 25-VUOTISJUHLAT 31.7.2018

 Kuvakavalkaadi 25-vuotisjuhlasta, jonka jälkeen tapahtumakertomus.

 

Rajasuon muistomerkillä kukkalaitteen laskussa Ossi Yrjönen, Risto Rahkonen ja Hannu Peltola. Taustalla Lauri Silander, Erkki Vanamo ja Pekka Mänttäri. Kuva Pentti Snygg.

Perinnekillan pj. Matti Haapanen ja Sotilaspoikien Perinneliiton pj. Hannu Luotola laskevat havuseppeleen Haminan sankarihaudalle. Kunniavartiona Pekka Ivakko ja Ari Korjula.

Haminan sankarihaudalla seppeleen laskua seuranneet ja etualalla tilaisuuden johtanut PJ Virtanen.

Matti Haapanen avaa juhlakirjan julkistamistilaisuuden.

Hasminan Teatterilla "Tiet isäin" juhlakirjan julkistamistilaisuus. Kirjan "isä" Heikki Tiilikainen kertoo kirjan teon vaiheista.

Juhlatilaisuuteen osallistuneita.

Juhlatilaisuus alkamassa Harri Kytömäen juontaessa. Oikealla kapteeni Juhani Leinonen.

Musiikkia esittivät Haminan Soittokunta ja Veteraanikuoro.

Juhlaesitelmä Sotilaspoikien Perinneliiton pj. Hannu Luotola.

Mika Harjula säestää Erkki Mäkelää laulussa "Vanhan jermun purnaus".

RUK:n johtaja eversti Jouko Rauhala pitämässä tervehdyspuhetta.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Kappalainen Kari Rautiainen esittää Haminan srk:n tervehdyksen.

Suomen Lottaperinneliiton pj. Kaija Vesala tervehdyspuheessaan.

Valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä.

Juhlatilaisuuden yhteydessä palkitut perinnekiltamme jäsenet mitalinsa saaneina. Vasemmalla ansiomitalien jakoon osallistunut Matti Haapanen. Vasemmalta: kultaisen ansiomitalin saaneet Ossi Yrjönen ja Pertti Pekkola, hopeisen ansiomitalin saivat Seppo Lahtela, Hannu Kiri ja Erkki Vanamo.

Päätöspuheen piti perinnekillan varapj. Risto Rahkonen.  

Tilaisuuden päätteeksi Veteraanikuoro ja yleisö lauloivat yhdessä Maamme laulun.

 

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien perinnekilta on päässyt 25 vuoden ikään

 

Helteisen juhlapäivän tapahtumat alkoivat kukkalaitteiden laskulla Virolahden sankarihaudalla. Sankarihaudalle ja Arvo Harjusen sankarihaudalle laskivat kukkalaitteet perinnekillan hallituksen varapuheenjohtaja Risto Rahkonen, hallituksen varajäsen Ossi Yrjönen ja jäsen Hannu Peltola. Virolahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen ja kappelineuvoston varapj. Liisa Hanski laskivat kunnan ja Virolahden kappelisrk:n yhteisen kukkalaitteen. Rajasuon muistokivelle laskettiin myös kukkalaite

Haminan sankarihaudalle laskivat havuseppeleen Sotilaspoikien perinneliiton puheenjohtaja Hannu Luotola ja perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen. Tämä tilaisuus alkoi Eino Härkösen trumpetilla soittamaan ”Iltasoitto”. Tilaisuuden päätyttyä hän puhalsi osan ”Sotilaspoikaa”.

Sankarihaudalta väki siirtyi Haminan Teatterille ”Tiet isäin” 25-vuotisjuhlakirjan julkistamistilaisuuteen. Matti Haapanen avasi tilaisuuden.

Heikki Tiilikaiselle ojennettiin perinnekillan standaarin erityisenä kiitoksena tehdystä työstä. Tiilikainen kertoi paikalla olleille kirjan valmistumisesta. Julkistamistilaisuuteen oli kutsuttu kirjan tekemiseen jossain muodossa osallistuneita henkilöitä. Tilaisuuden kunniaksi kohotettiin myös malja.

 Julkistamistilaisuuden jälkeen oli kahvitus makoisan 25-vuotiskakun kera.

Teatterin salin puolella pidettiin varsinainen juhlatilaisuus, jonka juontajana toimi perinnekiltamme taloudenhoitaja Harri Kytömäki.  Haminan Soittokunta esitti aluksi kappaleen ”Sotilaspoika”.

Tervehdyspuheen piti Matti Haapanen. Kertoen puheessaan mm killan perustamisesta 31.1.1993 Haminassa. Tuolloin nähtiin tarpeelliseksi perustaa perinnekilta vaalimaan vuosikymmeniä aikaisemmin tapahtuneen sotilaspoikatoiminnan suurta merkitystä ja arvokasta perintöä. Järjestön lakkauttamisen vaiheessa oli eteläisen Kymenlaakson jäsenmäärä arviolta n 2000 sotilaspoikaa. Samaan aikaan oli pikkulottia alueella noin 1300. Kymenlaaksossa oli ominaista, että heitä työskenteli taistelunomaisissa vaarallisissa ja vaativissa tehtävissä. Osa sotapojista suoritti tehtävänsä vieläpä sotatoimialueella ja ansaitsivat myöhemmin tammenlehvän rintapieleensä. Vaikka järjestö oli pirstottu – kerran iskostettu aate ja henki elivät. Perinnekiltamme perustamisvuonna liittyi kiltaamme 237 jäsentä. Tänä vuonna killan jäsenmäärä on 405 jäsentä, joista varsinaisia sotilaspoikia oli 105.

Puheen jälkeen Haminan Soittokunta ja Veteraanikuoro, vahvistettuna Pohjois-Kymen Sotilaspoikakuoron 5:llä jäsenellä, esittivät kappaleet ”Nuoret sankarit” ja ”Kaakon vartijat”. Molemmat kappaleet ovat poismenneen jäsenemme Pertti Rainion sanoittamia ja Juhani Leinosen säveltämiä.

Juhlaesitelmän piti Hannu Luotola, kertoen sotilaspoika- ja lottatoiminnasta.   Esityksen lomassa esitti jäsenemme Erkki Mäkelä Tapio  Rautavaaran kappaleen ”Vanhan jermun purnaus”. Säestäjänä toimi Mika Harjula.

Ansiomitalien jaon suorittivat Hannu Luotola, Matti Haapanen ja perinnekillan sihteeri Pentti Snygg. Perinneliiton kultaisella ansiomitalilla palkittiin hallituksen varajäsen Ossi Yrjönen Virolahdelta ja hallituksessa pitkään toiminut Pertti Pekkola Pyhtäältä. Hopeisen ansiomitalin saivat lippu-upseerimme Hannu Kiri, jäsen Seppo Lahtela sekä markkinatoimikunnan jäsen Erkki Vanamo, jotka kaikki Haminasta.

Tervehdyspuheita esittivät RUK:n johtaja eversti Jouko Rauhala, Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen, Haminan seurakunnan kappalainen Kari Rautiainen, Suomen Lottaperinneliitto ry:n  puheenjohtaja Kaija Vesala ja valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä.

Veteraanikuoro esitti ”Miehikkälän puolustajat”, jonka on sanoittanut Pertti Rainio ja säveltänyt Pertti Husu. Toisena kappaleena oli ”Suomi on hyvä maa”, jonka on kenraali A.Ehrnroothin ajatusten pohjalta runoksi muodostanut ja säveltänyt Urpo Jokinen.

Tilaisuuden päätössanat esitti perinnekillan varapuheenjohtaja Risto Rahkonen.

Lopuksi Veteraanikuoro ja yleisö lauloivat  yhdessä ”Maamme”.

25-vuotisjuhlasta tulee pidempi artikkeli Sotilaspoikalehteen.

 

Matti Paananen

25-juhlatoimikunnan pj.

 

 

 

 

 

SUOMENLINNAN RETKI 17.8.2018

Merisotakoulu

Kyösti Kakkonen ja Matti Haapanen Merisotakoulun ylimmällä lauteella.

Matti Haapanen ja Hannu Valjus laskevat kukkalaitteen sankarivainajien muistoa kunnioittaen.

Opastettu kierros alkanut.

Ja bussissa oli tunnelmaa.

 

SUOMENLINNAN RETKI 17.8.18

Perjantaina17.8.2018 starttasi Japi-Matkojen bussi klo 08.00 Haminasta Karhulan ja Sutelan kautta kohti Helsingin kauppatoria. Meitä oli bussissa 40 innokasta retkeläistä ja kuljettajana kiltaveli Jarmo Ahonen. Hyvinhän tuo matka meni kauniin aurinkoisessa ja lämpimässä säässä.

JT-LINEn vesibussi kuljetti meidät Vallisaaren kautta Suomenlinnaan, Tykistölahden laituriin. Nuoret oppaamme Miina Lankinen ja Lauri Lind olivat valmiina viemään meitä kahdessa ryhmässä opastetulle kierrokselle Suomenlinnan historiaan.

Kävelykierroksella oppaat kertoivat saaren vaiherikkaasta historiasta, rakennelmista ja monesta mielenkiintoisesta saareen liittyvästä tapahtumasta.

Kävimme Suurella Linnan pihalla, jossa on August Ehrensvärdin (25.9.1710 – 4.10.1772) hautamuistomerkki. Ehrensvärd oli kreivi ja sotamarsalkka.  

Tutustuimme Susisaaren kuivatelakkaan, jota ryhdyttiin rakentamaan 1751.   Ensimmäinen laiva ODIN valmistui telakalta 1764. Suomenlinnan lautta valmistui myös siellä ja aloitti liikennöidä Kauppatorin ja Suomenlinnan välillä 1952 – ja on edelleen liikenteessä samalla reitillä.

Mukana retkellä ollut Haminan kaupunginpuutarhuri  evp Veikko Lahtela kertoi Suomenlinnan vanhojen puiden olevan saarneja ja ikääkin voi olla yli 300 vuotta.

Näimme monta mielenkiintoista kohdetta ja kuulla tietoja niistä, mutta nälkä se tulee jossain vaiheessa itse kullekin ja aika lähteä Susisaaren Ruokalaan.

Ruokapaikka oli Travessi Adlerfeltin pihapiirissä sijaitseva entinen linnoitustykistön tarvikevarikkorakennus, joka rakennettiin vuonna 1878. Myöhemmin rakennus  on kunnostettu Susisaaren Ruokalan lisätarjoilutilaksi. Saimme nauttia uunilohta sinappi-kermakastikkeella kera krossiperunoiden.

Ruokailun jälkeen kävelimme mm ohi Suomenlinnan kirkon, joka valmistui vuonna  1854. Vuonna 1929 muutostöiden yhteydessä sijoitettiin kirkon torniin majakka, joka vilkuttaa neljää lyhyttä välähdystä eli morse-aakkosina H kuten Helsinki.

Susisaaresta kävelimme Iso Mustasaareen ja sieltä siltaa pitkin Pikku Mustasaareen. Oli aika tutustua Merisotakouluun (MERISK).

Siellä meitä oli vastassa kapteeniluutnantti Ossi Väisänen, joka johdatti meidät siitä  koulutushuoneeseen, kertoen Merisotakoulun historiasta ja sen nykyisestä toiminnasta. Merisotakouluhan perustettiin 1930 ja tammikuussa 1936 se pääsi muuttamaan Suomenlinnaan. Tärkeä historiaan liittyvä vuosiluku on 1756, jolloin kuningas Kustaa Aadolf Fredrik antoi käskyn perustaa saaristolaivasto.

Yllättävää ko retkipäivänämme oli se, että japanilaiset sota-alukset olivat valtiovierailulla Helsingissä, saapuen samana päivä.

Luennon jälkeen nautimme Merisotakoulun Sotilaskodissa perinteiset munkkikahvit, jotka retkeläisille ”tarjosi” perinnekilta.

Merisotakoululla laskimme kukkalaitteen sankarivainajien muistoa kunnioittaen. Laskijoina toimivat perinnekiltamme puheenjohtaja Matti Haapanen ja jäsen Hannu Valjus.

Kierroksen lopuksi Ossi Väisänen esitteli Merisotakoulun  puulämmitteisen saunan. Saunan jonne mahtuu yli sata saunojaa kerralla. Joissakin tiedoissa kerrotaan sen olevan maailman suurin puulämmitteisen saunan ja sinne mahtuvan jopa 200 saunojaa.

Kapteeniluutnantti Ossi Väisäselle ja sotilaskotisisar Johanna Siltalalle luovutettiin ”Tiet isäin” 25-vuotisjuhlateokset kiitokseksi.

Merisotakoulun johtajana toimii 1.8.18 alkaen kommodori Tuomas Tiilikainen.

Hän on everstiluutnantti evp Heikki Tiilikaisen poika.

Merisotakoululta oli aika kävellä lopuksi Tykistölahteen, mistä matka jatkui suoraan Kauppatorille. Mukava ja lämmin reissu oli ohitse ja kotimatka alkoi Jarmon luoviessa läpi kaupungin kohti itää.

Kotimatkalla jäsen Matti Soukka piti pienen arvonnan, jonka voitti Erkki Vanamo, saaden hienon Sauli mukin – pressa Sauli Niinistö siinä koreili kasvokuvallaan.

Kiitos kaikille ! Yritetään yhdessä järjestää hyviä retkiä tulevaisuudessakin.

Kuvat Matti Paananen.

 

Matti Paananen

matkanjohtaja

Lisää artikkeleita...

  • 1
  • 2

Liity jäseneksi tai kannatusjäseneksi?

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Matti Haapanen
Koskenniskantie 1, 48400 Kotka
0500 655 913
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sihteeri Pentti Snygg
Vapakuja 3 B, 49490 Neuvoton
040 556 6961
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.