RETKI HEVOSAJONEUVOMUSEO KIESSIIN 30.9.2020

Keskiviikkona 30.9.2020 teki kiltamme retken Virolahdelle, Harjun oppimiskeskuksen alueella sijaitsevaan Hevosajoneuvomuseo Kiessiin.

Tapahtuman avasi puheenjohtajamme Matti Haapanen, jonka jälkeen kiltamme varapuheenjohtaja ja kotiseutuneuvos Risto Rahkonen esitteli Kiessi-museon historiaa.

Tämän jälkeen teimme museokierroksen Riston opastuksella, hänen kertoessa samalla hevosajoneuvoihin liittyvästä historiasta.

Hevosajoneuvomuseo Kiessihän on Risto Rahkosen elämänmittaisen harrastuksen ja työn tulos. Risto keräsi vuosikymmenien ajan erilaisia kärryjä ja rekiä pelastaakseen ne hävitykseltä.

Vuonna 1998 Risto lähestyi Harjun oppimiskeskusta kokoelman siirtämiseksi Harjun tiloihin.

9.6.1999 pidettiinkin Kiessi-museon avajaiset Harjussa. Museon kokoaminen oli valtaisa työ ja talkootyötä tehtiin asian eteen satoja tunteja.

Museo uudistettiin vuonna 2017. Kokoelmissa on noin 80 hevosajoneuvoa tai –työvälinettä. Museon tarkoituksena on keroa ajasta, jolloin työt tehtiin hevosvoimin.

Museokierroksen jälkeen kokoonnuimme Harjun päärakennukseen, jossa saimme nauttia kahvituksesta maukkaiden ja niin tuoreiden korvapuustien kera.

Onnistuneelle ja koronasta huolehtivalle retkelle osallistui noin 30 henkilöä.

Kuvat ja teksti Matti Paananen

 

Hevosajoneuvomuseo Kiessi.

 

Perinnekiltamme puheenjohtaja Matti Haapanen tervetuliaispuhetta pitämässä.

 

Retkeläöiset kuuntelevat tarkkaavaisena kotiseutuneuvosta.

 

Kotiseutuneuvos Risto Rahkonen ja Matti Haapanen.

 

Erilaisia rekejä.

 

Risto kertoo heinäkärryistä.

 

Heinäkärryjen ääressä muistellaan.

 

Ns koirakärryt.

 

1920-luvun palokärryt ja vesikärryt.

 

Savireki 1930-luvulta. Käytetty Kuuselan tilalla saven ja lumen kuljetuksessa. Kuorma mätettiin lapioilla ja tyhjennettiin "manuaalisella kipillä".

 

Kuulutus hevosten ja ajoneuvojen luovuttamisesta valtiolle liikekannallepanon aikana. Mainitaan mm se, että hevosten on oltava hyvässä kengässä.

Hevoselle kehoitetaan ottamaan mukaan vähintään 50 kg kauroja ja 100 kg heinää sekä tuojalla oltava 3 päivän muona.

 

Vanha keinuhevonen.

 

Harjun oppimiskeskuksen päärakennus, jonka rakennutti 1800-luvun alkupuolella Kymin kihlakunnan kruununvouti Anton Elfving ja näin sai alkunsa Harjun tarina. Harjun oppimiskeskuksen historiikistä voi lukea tarkemmin.

 

Päärakennuksen kaunista sisustusta.

 

 

 

PERINNEPÄIVÄ VIROLAHDELLA pe 31.7.2020

Tällä kertaa Perinnepäivää vietettiin ”koronan” ehdoilla, mutta kuitenkin arvokkaasti.

Perinnepäivän vietto alkoi Rajasuolla, jonne kokoonnuimme klo 15.00 aikaan.

Keräännyimme Rajasuon muistomerkille, missä Suomen lippu ja kiltalippumme asettuivat muistomerkille lippuairueen kanssa. Suomen lippua kantoi Olli Hokkanen ja Perinnekillan lippua Hannu Kiri. Lippuairueena olivat Ari Korjula ja Pekka Ivakko.

Kapteeni Eino Härkönen soitti trumpetilla alkusoittona ”Kothenin hymnin”, jonka jälkeen kiltamme kunniajäsen Leif Häggblom ja killan puheenjohtaja Matti Haapanen laskivat kukkalaitteen muistomerkille.

Veteraanikuoro lauloi Erkki Kapiaisen johdolla ”Rajasuolla”.

Rovasti Matti Virmakoski piti muistopuheen. Edellisen kerran hän oli puhunut Rajasuolla 15 vuotta aiemmin. Puheessaan rovasti mm muistutti suomalaisten pitävän metsäluontoa ystävänään jossa viihdytään. Metsä on ollut myös turvapaikka vainon aikana. 31.7.1944 kuitenkin metsä oli tuskaisa paikka. Tuolloin sotilaspoika Arvo Harjunen sai kuolettavat haavat desanttien ampumista luodeista. Rovasti päätti muistopuheen apostoli Paavalin sanoihin: ”Tulkoon teidän osaksi Herran Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän hengen osallisuus”.

Lopuksi Veteraanikuoro lauloi ”Kiitoslaulun”.

Tilaisuuden jälkeen siirryttiin Virolahden kirkolle. Rajasuolla oli 27 kiltahenkistä henkilöä.

Virolahdella kokoonnuttiin klo 17.00 aikaan Virolahden sankarihautausmaalle.

Liput järjestyivät sankaripatsaalle ja Eino Härkönen puhalsi alkufanfaarin.

Perinnekiltamme kukkalaitteen laskivat sankarihaudalle kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki ja Matti Haapanen. Virolahden kunnan ja Virolahden kappeliseurakunnan kukkalaitteen laski Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen. Arvo Harjusen sankarihaudalle laskivat kukkalaitteen Harri Kytömäki ja Tuomo Pesari.

Veteraanikuoro esitti kappaleen ”Oi kallis Suomenmaa”.

Puheenjohtajamme Matti Haapanen toi puheessaan esille arvokasta perinnettä, jota sotilaspojat vaalivat Isänmaan joka kolkalla. Keräten tietoa ja muistoja kunnian täytteisistä sotavuosista. Tämä Perinnepäivä on yksi arvokkaista perinteistä, jota laajalti arvotetaan  omien joukkojemme ulkopuolellakin. Haapanen painotti puheessaan myös sitä mittavaa työtä, jota sotilaspojat tekivät tahoillaan sodan jälkeen, ollen jälleenrakentamisessa avaintehtävissä ja –asemissa kohottomassa maamme hyvinvointia.

Puheen jälkeen Veteraanikuoron esitti ”Suomalainen rukous”. Lopuksi puhalsi Eino Härkönen trumpetillaan ”Sotilaspoika”.

Täältä siirryttiin Pitäjäntuvalle nauttimaan Klamilan Marttojen järjestämästä kahvituksesta. Väkeä oli paikalla 43 henkilöä. Kaikki mahtuivat Pitäjäntuvan sisätiloihin.

Teksti Matti Paananen Pentti Snyggin muistion pohjalta.

Myöhemmin tulevat kuvat.

MENNEISYYS MEISSÄ JUHLATILAISUUS 22.11.2019

Haminassa, Pappilansalmen koululla pidettiin ”Menneisyys meissä” juhlatilaisuus 22.11.2019.

Tilaisuus liittyi ”Sotaveteraani ja minä” kirjasen hankintaan Pappilansalmen koulun oppilaille.

Perinnekiltamme osallistui kirjasen hankintaan 500 € summalla. Kirjasia hankittiin koululle yhteensä 450 kpl, a` 5 €, eli kokomaiskustannus 2250 €.

Juhlatilaisuuteen osallistui killastamme Esko Nevamaa ja Risto Rahkonen kunniavieraina. Ohjelma kertoi isänmaamme vapautta historian kannalta.

Risto Rahkonen kertoi tilaisuuden olleen tärkeän, hyvin toteutetun ja arvostettavan.  Tilaisuuden tunnetta korosti mukana olo nuorten koululaisten -  kansakuntamme toivojen.

Paikalla oli noin 500 henkilöä, jotka koostuivat oppilaista, opettajista ja kutsuvieraista. Ohjelma oli runsas. Oli kuvaelma ”Sven Dufva”, kuvaelma ”Isovaari Reinoa muistelemassa” sekä lottaperinnettä kuvailevat ”Entisajan koulussa – isoäidin puheenvuoro” ja ”Tyttökoulua Haminassa”.

”Pikkuinen Lotta” laulun esitti 3A tytöt. Jäsenemme Terttu Ravi oli puvustanut laulajatytöt pikku-lotiksi pukuja ja merkkejä myöten. Terttu edusti myös Kaakonkulman Lottaperinneyhdistystä.

 

Tekstin laatinut Matti Paananen Pentti Snyggin muistiinpanojen pohjalta

Kuvat Terttu Ravi

Tytöt laulavat kappaleen Pikkuinen Lotta.

 

Terttu Ravi ja Pikkulotat Emilia Jokimies, Miiju Leppämäki ja Ninni Erikoinen.

 

Veteraani ja minä kirjasen hankinnan vetäjä opettaja Anne Jaakola.

MUISTOHETKI RAJASUON MUISTOMERKILLÄ 23.12.2019

Maanantaina 23.12.2019 klo 11.00 aikaan kokoonnuttiin Rajasuon parkkipaikalle, josta kävelimme lumettoman sään vallitessa Rajasuon muistomerkille.

Kotirintamalla 1939 – 1944 menehtyneiden siviiliuhrien muistomerkille laskivat puheenjohtajamme  Matti Haapanen ja Lauri Silander kukkalaitteen. Lisäksi oli laitettu Perinnekillan kynttilälyhty. Kaija Harjunen ja Pekka Ivakko sytyttivät myös omat kynttilänsä.

Matti Haapanen piti kukkalaitteen laskun jälkeen puheen. Puheessaan hän käsitteli Ragnar Nyholmin teosta ”Pienet kukkivat kummut”, kertoen teoksessa mainittuja Talvisodan kunniakkaista taisteluista.

”Taas kukkivat kummut nuo kalmistoiden, lie kaikki mi jäljellä on. Siel lepää sankarit Suomussalmen, Summan, Raatteen ja Kollaanjoen. Vaan vapaaksi maaksi he Suomemme loi, on muistoissa kumpujen yö. Ei unhoittua muistot nuo talviset voi, ei poikamme sankarityöt.”

Lisäksi Haapanen kertoi Rajasuolla 31.7.1944 kuolettavasti haavoittuneesta Arvo Harjusesta, 17-vuotiaasta sotilaspojasta.

Kaija Harjunen muisteli ensimmäisiä kokoontumisia .  Tuolloin oli järjestetty mm glögi- ja leivonnaistarjoilua. Kaija toivoi tämän perinteen jatkamista.

Muistohetkeen oli paikalle kokoontunut kaikkiaan 14 henkilöä.

 

Teksti n laatinut Pentti Snyggin kirjoituksen pohjalta Matti Paananen.

Kuvat Matti Paananen

Kaija Harjunen

 

Matti Haapanen ja Lauri Silander

 

Matti Haapanen

 

 Lopuksi laulettiin parkkipaikalla "Toivioretkellä" eli toiselta nimeltään "Maa on niin kaunis"

PÄIVÄRETKI MIKKELIIN ti 3.9.2019 (matkakertomus)

 

Päämajamuseo

Haminan linja-autoasemalta nousi innokkaita retkeläistä matkanjohtaja Esko Nevamaan johdolla Heino Toursin bussiin, kuljettajanaan Pertti Kinnanen. Matka suuntautui aluksi Karhulaan, mistä 22:n hengen  voimin keula kohti Mikkeliä.

Matkalla pidin pienen esitelmän isästäni Matti Kalervo Paanasesta ( synt. 2.2.1915 Hämeenlinna, Suomen Suurruhtinaskunta, Venäjä  – kuollut 7.5.1992 Hamina). Hän kuului jatkosodan aikana ”Marskin suojaryhmään Mikkelissä” 1943 - 1944.

Kaikkihan ei mene kuten ”strömssössä”. Bussista katosivat ”paineet” ja kyytihän siinä päättyi. Olimme päässeet Ristiinaan, teiden 15 ja 13 risteykseen. Mutta ei hätää mitään. Ristiinasta saapui pari tilataksia paikalle ja matka jatkui.

Jalkaväkimuseossa nautittiin aluksi perinteiset Sotilaskodin munkkikahvit. Juhani Manninen, Suur-Savon Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n puheenjohtaja, toivotti meidät tervetulleeksi, kertoen samalla heidän kiltansa toiminnasta, mainiten mm heillä olevan vielä 56 oikeaa sotilaspoikaa jäsenenä, eikä kilta peri jäsenmaksua.

Museonjohtaja ev. evp. Markku Riittinen toivotti meidät myös tervetulleiksi ja toimi hyvin selkeäsanaisena oppaana Jalkaväkimuseossa, jossa tutustuimme uusittuun Suojeluskuntaosastoonkin. Suur-Savon Sotilaspoikien Perinnekillan hallituksen jäsen ja museovastaava sekä suojeluskuntaosaston uusimiseen osallistunut Eero ”Kota” Jokinen, oli myös mainiona oppaana mukana.

Suojeluskuntaosastossa oli edelleen esillä edesmenneen perinnekiltamme puheenjohtajan Viljo Harjusen luovuttama sormus sekä edesmenneen jäsenemme  Matti Lappalaisen lahjoittama sotilaspoikasuikka.

VTT:n Olli Kleemola on kerännyt museoon rintamalla puhdetöinä tehtyjä esineitä aina pikkuesineistä huonekaluihin. Mielenkiintoinen osasto.

Jalkaväkimuseohan sijaitsee Mikkelin kaupungin Nuijamiehen kaupunginosassa sijaitsevalla 1880 -1881 rakennetulla puukasarmialueella. Museo on erityismuseo, joka perustettu 1982 ja sitä ylläpitää Jalkaväen säätiö. Perusnäyttelynä toisessa rakennuksessa on ”Vapaussodasta - Lapin sotaan”. Luentosalin seinällä on mm jalkaväen Mannerheim - ritarien kuvat. Itse sotamarsalkka Carl Gustav Mannerheimin kuvan alapuolella on sotien jälkeen Haminassa vaikuttanut ritari nro 110 eli Einari Schadewitz (1.10.1917 Juva – 10.2.1981 Hamina). Ihan oma persoona ”Iivana kuolema kolkkuttaa” juttua myöten. Olen päässyt tapaamaan hänet monta kertaa.

Toisessa rakennuksessa on näyttelyitä SS-pataljoonasta, sotilaspojista, 60 v rauhanturvaamista, sotilaskotitoiminnasta ym.

Ruokailu oli järjestetty Upseerikerholle. Aija Lyytikäinen oli loihtinut maukkaan ja riittoisan seisovan pöydän. Jotkut jopa nauttivat ruokailun ohessa ”Marskin ryypyn”.

Suur-Savon perinnekillan puheenjohtajalle luovutettiin 25-vuotisjuhlajulkaisu kuten museonjohtaja Riittiselle. Teokset luovutti perinnekiltamme puheenjohtaja Matti Haapanen.

Tutustuimme myös Mikkelin Kaukolassa sijaitsevaan Päämajamuseoon. Suomen armeijan ylin johto toimi vuosina 1939-1940 ja 1941-1944 Mikkelin Keskuskansakoulun tiloissa, nykyisin siis Päämajamuseona. Museon opas Päivi Rantanen piti meille esitelmän museosta, jonka jälkeen pääsimme tutustumaan ominemme niin Marskin työhuoneeseen kuin Operatiivisen osaston Maavoimatoimistoon, jotka molemmat on ennallistettu sodan aikaiseen muotoon. Perusnäyttely kertoo päämajan toiminnasta talvi- , jatko- ja Lapin sodan keskeisistä tapahtumista sekä siviilien elämästä sotavuosina.

Carl Gustav Emil Mannerheim syntyi 4.6.1867 Askaisissa, Suomen Suurruhtinaskunta, Venäjä ja kuoli 27.1.1951 Sveitsin Lausannessa.

Paluumatkaa varten oli Heino Toursilta tullut uusi bussi, vanhalla kuskilla. Kotimatkalla poikettiin Lounaskahvila Rantinhovissa, Suomenniemi, jonka pihassa on neuvostovalmisteinen MIG helikopteri.

Retken järjestelijä matkanjohtaja Esko Nevamaa tunsi Mikkelin seudun hyvin ja saimme kuulla mielenkiintoisia asioita. Onhan hän asunut siellä aikoinaan, kouluja käynyt mies.

Ennen kuin saavutimme päätepysäkin, Matti Haapanen kiitti hyvästä retkestä Esko Nevamaata kuten retkellä mukana olleita, koska ilman heitä ei tehtäisi näitä retkiä. Tottahan nuo sanat olivat. Retki oli muutenkin onnistunut.

 

Jalkaväkimuseo.

Kahvihetki Jalkaväkimuseossa.

Jalkaväen Mannerheimritari Einar Schadewitz, nro 110.

Retkeläiset kuulemassa ritareista Markku Riittisen kertomana.

Jalkaväkimuseon toinen rakennus.

Museonjohtaja Markku Riittinen oppaana museokierroksella.

Eero "Kota" Jokinen kertoilemassa museon esineistöstä.

Olli Kleemolan keräämää sodan aikaista puhdetyötä.

Puhdetöitä.

Siinä "kalsarimalleja".

Varustekaappi ja bunkka.

Sodanaikainen "Taukotupa".

Hevonen oli tärkeä kaluston, ampumatarvikkeiden, muonan, tykistön ym kuljetusta varten. Niitä otettiin sodan aikana siviilistä noin 72000 kappaletta. Talvisodan aikana menetettiin 7200 hevosta ja jatkosodan aikana noin 15000 hevosta.

Kaunis lottatyttö.

Pienempi tyttönukke museon uunin lämmössä.

Tutustuminen rauhanturvaajien osastoon.

Hienot kulkupelit.

Markku Riittiselle luovuttaa puheenjohtajamme Matti Haapanen 25-vuotisteoksen.

Upseerikerhon "emäntä" Aija Lyytinen kertoo kerhosta ja ruokailusta.

Ruoka maistui.

Nurkkaus kerhorakennuksesta.

Suur-Savon Sotilaspoikien pj. Juhani Manniselle luovuttaa Matti Haapanen 25-vuotisjuhlateoksemme.

On "ryyppyjen" maksamisen aika.

Päämajamuseon opas Päivi Rantanen kertoo museosta.

Marsalkan työhuone.

Ns. karttahuone.

Lounaskahvila Rantinhovi.

Kahvijonoa.

 Neuvostovalmisteinen helikopteri Rantinhovin pihassa.

Teksti ja kuvat Matti Paananen

 

Liity jäseneksi tai kannatusjäseneksi?

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Matti Haapanen
Koskenniskantie 1, 48400 Kotka
0500 655 913
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sihteeri Pentti Snygg
Vapakuja 3 B, 49490 Neuvoton
040 556 6961
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.