TEATTERIMATKA MÄNTLAHTEEN la 27.7.2019

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta teki teatterimatkan Haminan Mäntlahteen.

Kyläteatteri Marmut esitti viihdyttävän näytelmän "Onnellisten ihmisten KYLÄ" Mäntlahden seuratalo Toivolassa..

Risto Muurmanin alulle saamaa käsikirjoitusta täydensi Juhani Rantajoki. Risto menehtyi ennen kuin sai käsikirjoituksen valmiiksi.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että Pentti Järviö (jäsenemme ja näyttelijänä esityksessä) oli hankkinut Soitilaspoikalehden esitykseen, joka kuului rekvisiitaksi ja luettavana esityksessä.

Kiltalaisia oli paikalla kiitettävästi - 26 henkilöä.

Matti Paananen teksti ja kuvat

MUISTOKIVEN VUOSIPÄIVÄ KESÄPUISTOSSA 17.6.2019

Juhlatilaisuus aloitettiin Haminan Kesäpuistossa klo 13.00 alkufanfaarilla, jonka puhalsi trumpetilla kapt. evp Eino Härkönen.

Kukkalaitteen laskivat killan kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki ja kunniajäsen lkka Hankkila.

Veteraanikuoro esitti Erkki Kapiaisen johdolla ja Eino Härkösen säestämänä kuoron tunnuslaulun ”Nuoret sankarit.”

Puheenjohtaja Matti Haapanen piti selkeän, lyhyen puheen. Veteraanikuoro esitti toisena kappaleena ”Miehikkälän puolustajat.”

Kesäpuiston tilaisuuden päätteeksi Eino Härkönen puhalsi loppusoiton.

Kesäpuistossa paikalla oli n. 50 henkilöä.

Kesäpuistosta siirryttiin Kahvila Jaspikseen kahville, jonka kahvilavastaava Hannah Honkanen oli varannut joukkomme käyttöön. Kahvi ja leivonnaiset olivat maukkaita. Emäntä henkilökuntineen palveli mainiost juhlaväkeämme.

Puheenjohtaja nosti esille tervehdyksessään sotilaspoikien vakaata, arvostettavaa asemaa ja samalla korostaen toiminnan jatkuvuuden vaatimaa aktiivisuutta.

Perinnekiltamme oli vuosikokouksessaan 13.2.2019 kutsunut Ilkka Hankkilan kunniajäsenekseen. Pj. Matti Haapanen ojensi kunniakirjan saatesanoin Ilkka Hankkilalle. Vastauspuheessaan Hankkila painotti nöyränä arvostavansa saamaansa korkeaa huomionosoitusta.

Tilaisuuden lopuksi Eino Härkönen puhalsi trumpetillaan musiikkikoosteen. 

Pentti Snygg teksti

Matti Paananen kuvat

PERINNEKILLAN RETKI TURKUUN 25. - 26.5.2019

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta teki  25. – 26.5.19 retken Turkuun.  Retken järjestelyistä vastasi kiltamme rahuri Harri Kytömäki, toimien samalla retken johtajana.

Matka alkoi Haminasta klo 08.10 Jukka Hultmanin bussilla, josta jatkui Karhulan ja Sutelan kautta kohti Turkua. Retkeläisiä oli 17 henkilöä. Bussissa oli mainiosti tilaa, olihan se 48- paikkainen. Kuljettajana toimi Petri Määttänen. Huoltotauko pidettiin Lohjan ABC:llä, jossa nautittiin buffeelounas. Matkalla suoritettiin myös arpojen myyntiä. Esa Hankia voitti päävoitot: Matsu viinipullon ja Sisu-askin. Kolme seuraavaa saivat lohdustuspalkinnot - konjakit matkanjohtajalta.

Ennen klo 14.00 saavuimme Turkuun, jossa tutustuimme ensin Forum Marinumin näyttelyihin. Forum Marinum on merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo ja meripuolustuksen museo sekä toiminnallinen merikeskus. Se sijaitsee Aurajoen rannalla Turun sataman tuntumassa sijaitsevissa vanhoissa Osuuskaupan ja valtion varastorakennuksissa Linnanpuomissa ja Kruununmakasiinissa. Museo syntyi Turun merenkulkumuseon ja vuonna 1936 perustetun Åbo Akademin Merimuseon yhdistyessä ja avattiin vuonna 1999. Perusnäyttelynä on Suomen laivaston ja Lounais-Suomen merenkulun historia. Päänäyttelynä on tällä hetkellä ”Töissä merellä”.

Seuraava tutustumiskohde oli kolmimastoinen, teräsrunkoinen ja täystakiloitu purjelaiva eli fregatti Suomen Joutsen. Laivahan on rakennettu 1902 Ranskan Saint-Nazairessa. Toimi valmistumisen jälkeen rahtiliikenteessä Atlantilla ja Tyynellämerellä, kunnes Suomen valtio osti sen vuonna 1930 Suomen laivaston koululaivaksi.

Merkittävin Suomen Joutseneen tehty muunnos oli moottoreiden asentaminen. Päämoottoreiksi asennettiin 2 kpl 200 hv:n Skandia-kuulamoottoria ja apumoottoreiksi kaksi pientä kuulamoottoria. Päämoottorit olivat alimitoitettuja, joten niiden avulla liikuttiin yleensä satamaan ja sieltä pois.  Pisin moottoreiden avulla tehty matka on ollut Panaman kanavan läpi.

Suomen Joutsenella tehtiin ensimmäinen koulutusmatka 22.12.1931 – 22.5.1932 Kanarian saarille, Azoreille jne. Viimeinen matka tehtiin 27.10.1938 – 23.4.1939 Brasilian Recifeen.

Suomen Joutsen toimi sodan aikana sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden emälaivana. Sodan aikana laivassa ei ollut mastoja ja sitä liikuteltiin hinaajan avulla. Sotien jälkeen alus toimi miinanraivauksen tukialuksena. Vuosien 1949 – 1955 välisenä aikana tehtiin Itämerellä pienehköjä edustus- ja koulutuspurjehduksia.

Alus oli myöhemmin joutumassa romuttamolle, mutta Niilo Wälläri vaati valtiolta laivalle loppusijoituspaikkaa. Laiva sijoitettiinkin Turkuun, missä toimi vuoteen 1988 asti merimiesammattikouluna. Vuonna 2002 alus siirrettiin Martinsillan viereen Turun kaupungin omistamaksi museolaivaksi. Hyvänä oppaanamme Forum Marinumissa sekä Suomen Joutsenella  toimi Eva Menon.

Kahvit nautittiin lopuksi ravintolalaiva Boressa, entinen Kristina Regina, jonka jälkeen siirryttiin Hotelli Scandic Plaza Turkuun ja pääsimme seuraamaan jääkiekko-ottelua Suomi – Venäjä. Kaikkihan tietävät miten siinä kävi ja miten tie kultaan jatkui.

Päivällinen nautittiin Vaakahuoneen Paviljongissa Aurajoen rannalla, vanhan Vaakahuoneen tiloissa. Vaakahuone valmistui 1898 ja toimirahtiterminaalina. ja on nykyisin suojeltu rakennus. Ruokailun jälkeen jäi aikaa vielä ”tanssikenkäisille”, elävän ”Hilandersin- orkesterin” tahdissa.

Päivä taputeltiin vielä loppuun hotellin baarissa sateisesta ja viluisesta säästä huolimatta.

Aamulla olivat ”sotilaspojat- ja tytöt” reippaina maukkaalla aamupalalla, joten pääsimme ajoissa matkaan kohti Louhisaaren kartanolinnaa, joka sijaitsee Askaisissa, ja on Museoviraston hallitsema.

Meidät otti vastaan oppaamme Salla Lindeman. Hänellä oli yllään 1800 luvun empire-tyylinen kaunis mekko, jota Salla kantoikin kauniisti. Teimme opastetun kierroksen kartanolinnan sisätiloissa, kuullen Sallan kertomana monta mielenkiintoista asiaa. Näimme mm Pirunsalin ja pienen sinisen makuuhuoneen , jossa perimätietojen mukaan marsalkka Mannerheimin on syntynyt. Näimme myös upean ruokasalin hienoine astioineen ja kreivin kirjaston.

Kartanolinnan päärakennus ja sivurakennukset ovat valmistuneet 1655. Louhisaaren kartano kuului Fleming-suvulle noin 1450 – 1791 ja Mannerheim-suvulle 1795 – 1903. Vuonna 1961 kartano päätyi Muinaistieteellisen toimikunnan eli nykyisen Museoviraston hallintaan. Rakennukset restauroitiin ja avattiin yleisölle 1967. Paikka on upea ja täynnä mielenkiintoista historiaa.

Sivurakennuksia ovat samaa barokkiarkitehtuuria kuin päärakennus. Toisessa niistä oli mm keittiö, joka myöhemmin siirrettiin päärakennukseen. Toisessa piharakennuksessa on mm biljardihuone, joka oli aiemmin päärakennuksessa ja ahkerassa käytössä.  Aikoinaan 1650-luvulla meri ulottui lähes kartanon kivijalkaan asti kolmelta sivulta. Kartanon mailla on muitakin rakennuksia, mm kylpylä.

Marskin syntymäkodista suunnistimme kohti Marskin majaa, joka sijaitsee Lopella. Siellä meille esitteli ja kertoi majasta Heikki Kujansuu. Majahan on alkuaan rakennettu marsalkalle syntymäpäivälahjaksi (75 v) Lieksajärven rannalle Keihäsniemeen 1942. Jatkosodan lopussa maja purettiin ja sille etsittiin uusi paikka tulevan valtakunnanrajan länsipuolelle. Paikka löytyikin Lopelta, Punelianjärven rannalta, ja kelpasi Mannerheimillekin.  Alkuperäiset rakentajat rakensivat sen uudelleen Lopelle. Kerrotaan Mannerheimin vierailleen majalla vain 8 kertaa.

Myöhemmin hän luovutti majan Suomen Metsästäjäliitolle, jolla ei ollut sille oikein käyttöä. Lopulta neljä upseerijärjestöä perusti Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry-nimisen yhdistyksen, joka kunnosti majan ja se avattiin 1959 yleisölle. Majassa oli alkuaan turvekatto, joka on nyt korvattu malkakatolla.

Tutustumisen jälkeen olikin vuorossa mainio lounas ravintolarakennuksessa. Sen olivat valmistaneet Teuvo Zetterman ja Heikki Kujansuu. Maistui hyvän ruoan ohessa Marskin ryyppykin, jonka koostumuksesta saimme tarkat tiedot Teuvolta. Hyvä ruoka ja palvelu.

Ruoan jälkeen olikin kotimatkan aika.

Retki oli onnistunut ja väki tyytyväinen, vaikkakin sitä sadetta piisasi riittämiin molempina päivinä.  Kiitos Harrille järjestelyistä ja Petrille turvallisesta kuljetuksesta. Kiitos myös kaikille mukana olleille, sillä ilman teitä ei tällaisia matkoja järjestettäisi.

Kuvia retkestä on tämän jutun perässä.

Matti Paananen

Harrin apupoika

Ps Suomi voitti lätkän maailmanmestaruuden 2019 (Suomi-Canada 3-1) ! Huikeaa porukkaa!

Forum Marinumissa oli oppaanamme Eva Menon.

Kultaranta, presidenttien edustusvene. Rakennettu 1921, kunnostettu 2015-16, Andros 22 mallinen.

Pienoismalli Allure of Seas aluksesta, joka rakennettu Meyer Turku.

Suomen Joutsen.

Päivällinen nautittiin Vaakahuoneen Paviljongissa.

Louhisaaren kartanolinna.

Pienoismalli kartonosta tiluksineen.

Oppaanamme toimi Salla Lindeman empire-tyylisessä mekossa.

Ruokasali.

Tarkkaavaisia retkeläisiä.

Toinen sivurakennus, jossa mm entinen pesutupa/keittiö.

Ko pesutupa/keittiö.

Olisiko jo aika vaihtaa paikkaa..

Kiitoksia käynnistä.

Ja ei kuin ovi lukkoon.

Marskin maja Punelianjärven rannalla, Loppi.

Marskin majan tuvassa Heikki Kujansuu kertoi majan historiaa.

Marskin mh majalla.

Alkuperäinen koivukepistä tehty penkki.

Ravintolan vahtikoira.

Heikin kumppani Teuvo Zetterman kertoo Marskin ryypyn saloista.

Kumpihan on se Marskin ryyppy?

Arpajaisvoittaja Esa.

Petri Määttänen hoiti turvallisesti kuljetuksen.

 

 

 

RAJASUON MUISTOHETKI 23.12.2018

Perinteiseen tapaan kokoonnuimme Rajasuon pysäköintipaikalle, josta kävelimme lumisen ja hienon talvimaiseman halki Rajasuon muistomerkille.

Muistokiven laatassa lukee: "TÄMÄ MUISTOMERKKI ON PYSTYTETTY KYMENLAAKSOLAISILLE KOTIRINTAMALLA MENEHTYNEILLE, JOTKA SAIVAT SURMANSA VENÄLÄISTEN DESANTTIEN LUODEISTA SOTIEMME 1939 - 1944 AIKANA. tÄLLÄ PAIKALLA SAI SURMANSA 17 VUOTIAS SOTILASPOIKA ARVO JOHANNES HARJUNEN 31.1.1944 VIROLAHDEN LÄNTISESTÄ ILMAVALVONTAOSASTOSTA No 360."

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen piti pienen puheen, jonka jälkeen Pekka Mänttäri ja Lauri Silander laskivat kukkalaitteen muistokiven juurelle.

Pienimuotoiseen mutta hienoon tilaisuuteen osallistui neljätoista henkilöä, joista kaksi oli kiltamme naispuolista jäsentä.

Matti Paananen

 Kuvat Matti Paananen

 

SOTILASPOIKIEN KIRKKOPYHÄ SU 2.9.2018

KIRKKOPYHÄN 2.9.2018 KUVIA, JONKA JÄLKEEN SELOSTUS TAPAHTUMASTA.

Miehikkälän kirkko

Sankarihaudalla kunniavartiossa Jaakko Lappi ja Reino Pietiläinen. Seppeleen laskussa Matti Haapanen ja Kauko Suurnäkki. Lipunkantajat taustalla ovat Hannu Kiri ja Olli Hokkanen sekä Pohjois-kymen mies.

Seppele laskettu ja kuorot esittävät kappaleen "Oi kallis Suomenmaa".

 

 

Kuorot lauvat parvella ja kanttori Pekka Soranummi ja viulisti Arvo Saaristo säestävät. Kuoroa johtivat Pekka Ainali ja Erkki Kapiainen.

Kirkkosalia.

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen lukemassa päivän sanaa.

Messun hoitanut kappalainen Kari Rautiainen ja diakoni Anne Kotro.

Ari Vainio kertoo Miehikkälän sotahistoriasta.

Helluntaiseurakunnan tiloissa järjestettiin kahvitilaisuus.

 

Veteraanikuoro esitti kappaleet "Nuoret sankarit" ja "Miehikkälän puolustajat". Heitä säesti Pekka Ainalai ja Arvo Saaristo.

Lopuksi valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä piti puheen, jossa mm kiitti tilaisuudesta ja kutsui ensi vuonna tulemaan Kouvolaan viettämään kirkkopyhää.

Pääemäntä Eija Nurmela antimien äärellä.

KIRKKOPYHÄ MIEHIKKÄLÄSSÄ 2.9.2018

Ei haitannut vesisadekaan, kun lähdimme matkaan kohti Miehikkälän kirkkoa Japi-Matkojen bussilla. Perille saavuttua sadekin hellitti.

Väki kokoontui ensin sankarihautausmaalle. Kunniavartioon sankaripatsaalle asettuivat Reino Pietiläinen ja Jaakko Lappi.  Liput saapuivat paikalle Hannu Kirin, Olli Hokkasen ja Pohjois-Kymen edustajan kantamana.  Kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki ja perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen suorittivat seppeleen laskun sankaripatsaalle. Veteraanikuoro ja Pohjois-Kymen Sotilaspoikakillan kuoro esitti  kappaleen ”Oi kallis Suomenmaa”.

Messu kirkossa alkoi klo 10.00. Kappalainen Kari Rautiainen suoritti messun, apunaan diakoni Anne Kotro. Matti Haapanen luki päivän sanat. Messuun kuului myös ehtoollinen.

Kirkossa kuorot lauloivat ”Sotilaspoikien virren”, ” Sanctuksen”, ”Hymni” (Suomen sotilaan rukous) ja ”Kiitoslaulun”. Johtajina toimi Pohjois-Kymen Sotilaspojista Pekka Ainali ja omasta killastamme Erkki Kapiainen. Kanttori Pekka Soranummi säesti uruilla  ja Arvo Saaristo viululla Pohjois-Kymen Sotilaspojista.

Miehikkälän kirkkohan on ns päätytornillinen pitkäkirkko ja kolmilaivainen. Rakennettu vuosina 1879 – 1881 peittämättömästä tiilestä ja kirkon arkkitehtuuri yhdistelee uusgotiikkaa ja 1800-luvun muita tyylisuuntia. Kirkon piirustukset laati 1875 Ludvig Isak Lindqvist. Kirkon torni jouduttiin rakentamaan uudelleen jo 1888. Kirkon sisätilat uusittiin 1927 Kauno S Kallion johdolla, jolloin alkuperäinen taitettu sisäkatto korvattiin nykyisellä holvilla.  Kirkko on suojeltu kirkkolain nojalla, ilman erillistä suojelupäätöstä.

Sankaripatsas on punagraniittia ja sen kohokuvion on suunnitellut Sulo Mäkelä 1953. Sulo Mäkelä oli syntyisin Vehkalahdelta, eli 21.12.1896 – 6.5.1978. Sankarihautausmaalla on 127 sankarivainajan haudat.

Messun jälkeen siirryttiin kirkkokahveille Helluntaiseurakunnan tiloihin, jossa tarjoiltiin runsas ja makoisa kahvitus. Kahvituksen hoiti Miehikkälän Helluntaiseurakunta Eija Nurmelan johdolla, apunaan Leea Vanhoja. Kaikki leivonnaiset oli edellisenä iltana joukolla tehty.

Kahvituksen yhteydessä Veteraanikuoro esitti laulut ”Nuoret sankarit” ja ”Miehikkälän puolustajat”. Säestyksestä vastasi pianolla Pekka Ainali ja viulua soitti Arvo Saaristo.

Ari Vainio piti esitelmän Miehikkälän puolustuksesta toisen maailmansodan aikana ja lähinnä JR 24 vaiheista. Arto Lavennon laatimaan karttaan liittyen.

Perinnekillan puheenjohtaja Matti Haapanen piti puheen ja tilaisuuden lopuksi valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä puhui, esittäen kiitoksensa tilaisuudesta sekä kutsuen Etelä-Kymenlaakson sotilaspojat viettämään Kirkkopyhää ensi vuonna Kouvolaan.

 

Matti Paananen

 

Liity jäseneksi tai kannatusjäseneksi?

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Matti Haapanen
Koskenniskantie 1, 48400 Kotka
0500 655 913
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sihteeri Pentti Snygg
Vapakuja 3 B, 49490 Neuvoton
040 556 6961
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.