PERINNEPÄIVÄ VIROLAHDELLA ke 31.7.2019

Perinnepäivän vietto alkoi kukkalaitteen laskulla Rajasuon muistomerkillä klo 16.00. Tilaisuuden johti kunnallisneuvos Kauko Suurnäkki. Kukkalaitteen laskivat Pekka Ivakko, Hannu Kiri ja Markku Tarvonen. Rajasuolla oli 12 henkilöä.

Virolahden kirkolla tilaisuus jatkui klo 17.00. Evl. evp. Pentti J Virtanen johti sankarihautausmaan tapahtuman. Lippuairuena olivat Pekka Ivakko ja Ari Korjula. Suomen lippua kantoi Olli Hokkanen ja kiltalippuamme Hannu Kiri

Sankaripatsaalle  laskivat  perinnekiltamme kukkalaitteen Kauko Suurnäkki, Perinneliiton puheenjohtaja Hannu Luotola ja perinnekiltamme puheenjohtaja Matti Haapanen.  Virolahden kunnan ja Virolahden kappeliseurakunnan kukkalaitteen laskivat valtuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola-Paronen, kunnanjohtaja Osmo Havuaho ja kappalainen Juha Parjanen. Arvo Harjusen haudalle kukkalaitteen laskivat Timo Yrjönen ja Leo Uski.  Kunniavartiossa  Arvo Harjusen haudalla olivat Erkki Vanamo ja Matti Värri.

Kukkalaitteiden laskun jälkeen Veteraanikuoro lauloi Erkki Kapiaisen johdolla Heikki Klemetin: ”Oi, kallis Suomenmaa”.

Haminan seurakunnan kappalainen Juha Parjanen puhui lopuksi kirkkomaalla, tuoden seurakunnan tervehdyksen ja  isänmaallisesti aiheenaan mm. sotilaspojat.

Tilaisuus jatkui Pitäjäntuvassa Harri Kytömäen juontamana. Aluksi nautimme Klamilan Martojen valmisteleman kahvituksen.

Tervehdyssanat lausui puheenjohtaja Matti Haapanen, toivottaen samalla juhlaväen tervetulleeksi.  

Veteraanikuoro lauloi Perinnekiltamme tunnuslaulun, Juhani Leinosen säveltämän ja Pertti Rainion sanoittaman ”Nuoret Sankarit.” Kauko Toikka johti ja Erkki Kapiainen säesti.

Juhlapuheen piti Kymenläänin Maanpuolustusyhdistyksen puheenjohtaja Eero Mattila. Mattila esitelmöi mm sotilaspoikien, lottien ja pikkulottien toiminnasta sodan aikana.

Veteraani kuoro lauloi  Kaarin Penttilän sanoittaman ja Kauko Toikan säveltämän ”Isänmaan vartijalle”.

Tilaisuudessa palkittiin Perinneliiton myöntämillä kultaisilla Olavi Pekurinen ja Jaakko Tilli. Perinneliiton myöntämät hopeiset ansiomitalit saivat  Jorma Kuokka, Hannu Levänen, Irma Paananen, Veikko Peltola ja Pentti Snygg. Hannu Luotola ja Matti Haapanen jakoivat mitalit. Olavi Pekurinen kiitti palkittujen puolesta. Perinnekiltamme myöntämät standaarit ojensi Osmo Havuaholle ja Jouko Rauhalalle  Matti Haapanen.

Perinneliiton tervehdyksen esitti Hannu Luotola. Sisko Ukkola-Paronen kertoi tervehdyspuheessaan mm Virolahdella siunatun 187 sankarivainajaa, joista Arvo Harjunen oli nuorin. Osmo Havuaho esitti Virolahden kunnan tervehdyksen. Jouko Rauhala toi Reserviupseerikoulun tervehdyksen.

Veteraanikuoro lauloi: Martti Rahkosen säveltämän laulun: ”Ole valpas vartija Suomenmaan”.

Esko Nevamaa lausui loppusanat, aloittaen runon säkein: ”On taasen vietetty juhlahetki..”

Perinnepäivän Virolahden järjestelyistä vastasi Ossi Yrjönen. Päivän tapahtumat kuvasi Matti Paananen.  Tilaisuudessa oli läsnä noin 70 henkilöä.

 

Rajasuon muistomerkillä laskivat kukkalaitteen Pekka Ivakko, Hannu Kiri ja Markku Tarvonen. Taustalla tilaisuuden johtanut Kauko

Suurnäkki.

Kuvassa Timo Yrjönen, Erkki Vanamo, Markku Tarvonen, Heikki Lommi, Ari Korjula, Hannu Kiri, Kauko Suurnäkki ja Pekka Ivakko.

Virolahden kirkolla.

Etualalla Sotilaspoikien perinneliiton pj Hannu Luotola, kiltamme kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki ja killan pj. Matti Haapanen laskemassa kukkalaitetta sankarihaudalla.

Arvo Harjusen haudalle laskivat kukkalaitteen Leo Uski ja Timo Yrjönen. Kunniavartiossa Ossi Yrjönen ja Matti Värri.

Virolahden kunnan ja Virolahden kappeliseurakunnan kukkalaitetta laskemassa sankarihaudalle kappalainen Juha Parjanen, valtuuston pj. Sisko Ukkola-Paronen ja kunnanjohtaja Osmo Havuaho.

Kappalainen Juha Parjanen pitämässä puhetta. Veteraanikuoro taustalla.

Sankarihaudalla. Suomenliippua kantaa Olli Hokkanen ja perinnekillan lippua Hannu Kiri. Kunniavartiossa Ari Korjula ja Pekka Ivakko.

Sotilaspoikien Veteraanikuoro laulamassa Pitäjäntuvalla.

Kaakonkulma-lehden toimittaja haastattelee sotilaspoika Ossi Yrjöstä.

Pj. Matti Haapanen.

Kymenläänin Maanpuolustusyhdistyksen pj. Eero Mattila.

Sotilaspoikien Perinneliiton pj. Hannu Luotola.

RUK:n johtaja eversti Jouko Rauhala.

Virolahden kunnanjohtaja Osmo Havuaho.

Ansiomitalit on jaettu ja Olavi Pekurin pitää kiitospuheen. Vasemmalta Pekurinen, Jaakko Tilli, Jorma Kuokka, Hannu Levänen, Irma Paananen, Veikko Peltola ja Pentti Snygg.

Hyvin palvelleet Klamilan Martat.

Kuvat ja teksti Matti Paananen.

MARKKINATELTTAMME ELOMARKKINOILLA 8. - 10.8.2019

 Haminassa pidettiin 8. - 10.8.2019 perinteiset Elomarkkinat, jotka alkoivat torstaina klo 17.00 avajaiskulkueella.

Perinnekiltamme "Markkinatelta" oli paikalla kahtena päivänä. "Roope" Pekurisen vetämä sotilaspoikien joukko onnistui jälleen mainiosti tehtävässään. Makkara ja muut tuotteet kävivät hyvin kaupaksi. Josta kuuluukin iso kiitos heille!

Matti Paananen

TEATTERIMATKA MÄNTLAHTEEN la 27.7.2019

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta teki teatterimatkan Haminan Mäntlahteen.

Kyläteatteri Marmut esitti viihdyttävän näytelmän "Onnellisten ihmisten KYLÄ" Mäntlahden seuratalo Toivolassa..

Risto Muurmanin alulle saamaa käsikirjoitusta täydensi Juhani Rantajoki. Risto menehtyi ennen kuin sai käsikirjoituksen valmiiksi.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että Pentti Järviö (jäsenemme ja näyttelijänä esityksessä) oli hankkinut Soitilaspoikalehden esitykseen, joka kuului rekvisiitaksi ja luettavana esityksessä.

Kiltalaisia oli paikalla kiitettävästi - 26 henkilöä.

Matti Paananen teksti ja kuvat

MUISTOKIVEN VUOSIPÄIVÄ KESÄPUISTOSSA 17.6.2019

Juhlatilaisuus aloitettiin Haminan Kesäpuistossa klo 13.00 alkufanfaarilla, jonka puhalsi trumpetilla kapt. evp Eino Härkönen.

Kukkalaitteen laskivat killan kunniapuheenjohtaja Kauko Suurnäkki ja kunniajäsen lkka Hankkila.

Veteraanikuoro esitti Erkki Kapiaisen johdolla ja Eino Härkösen säestämänä kuoron tunnuslaulun ”Nuoret sankarit.”

Puheenjohtaja Matti Haapanen piti selkeän, lyhyen puheen. Veteraanikuoro esitti toisena kappaleena ”Miehikkälän puolustajat.”

Kesäpuiston tilaisuuden päätteeksi Eino Härkönen puhalsi loppusoiton.

Kesäpuistossa paikalla oli n. 50 henkilöä.

Kesäpuistosta siirryttiin Kahvila Jaspikseen kahville, jonka kahvilavastaava Hannah Honkanen oli varannut joukkomme käyttöön. Kahvi ja leivonnaiset olivat maukkaita. Emäntä henkilökuntineen palveli mainiost juhlaväkeämme.

Puheenjohtaja nosti esille tervehdyksessään sotilaspoikien vakaata, arvostettavaa asemaa ja samalla korostaen toiminnan jatkuvuuden vaatimaa aktiivisuutta.

Perinnekiltamme oli vuosikokouksessaan 13.2.2019 kutsunut Ilkka Hankkilan kunniajäsenekseen. Pj. Matti Haapanen ojensi kunniakirjan saatesanoin Ilkka Hankkilalle. Vastauspuheessaan Hankkila painotti nöyränä arvostavansa saamaansa korkeaa huomionosoitusta.

Tilaisuuden lopuksi Eino Härkönen puhalsi trumpetillaan musiikkikoosteen. 

Pentti Snygg teksti

Matti Paananen kuvat

PERINNEKILLAN RETKI TURKUUN 25. - 26.5.2019

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta teki  25. – 26.5.19 retken Turkuun.  Retken järjestelyistä vastasi kiltamme rahuri Harri Kytömäki, toimien samalla retken johtajana.

Matka alkoi Haminasta klo 08.10 Jukka Hultmanin bussilla, josta jatkui Karhulan ja Sutelan kautta kohti Turkua. Retkeläisiä oli 17 henkilöä. Bussissa oli mainiosti tilaa, olihan se 48- paikkainen. Kuljettajana toimi Petri Määttänen. Huoltotauko pidettiin Lohjan ABC:llä, jossa nautittiin buffeelounas. Matkalla suoritettiin myös arpojen myyntiä. Esa Hankia voitti päävoitot: Matsu viinipullon ja Sisu-askin. Kolme seuraavaa saivat lohdustuspalkinnot - konjakit matkanjohtajalta.

Ennen klo 14.00 saavuimme Turkuun, jossa tutustuimme ensin Forum Marinumin näyttelyihin. Forum Marinum on merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo ja meripuolustuksen museo sekä toiminnallinen merikeskus. Se sijaitsee Aurajoen rannalla Turun sataman tuntumassa sijaitsevissa vanhoissa Osuuskaupan ja valtion varastorakennuksissa Linnanpuomissa ja Kruununmakasiinissa. Museo syntyi Turun merenkulkumuseon ja vuonna 1936 perustetun Åbo Akademin Merimuseon yhdistyessä ja avattiin vuonna 1999. Perusnäyttelynä on Suomen laivaston ja Lounais-Suomen merenkulun historia. Päänäyttelynä on tällä hetkellä ”Töissä merellä”.

Seuraava tutustumiskohde oli kolmimastoinen, teräsrunkoinen ja täystakiloitu purjelaiva eli fregatti Suomen Joutsen. Laivahan on rakennettu 1902 Ranskan Saint-Nazairessa. Toimi valmistumisen jälkeen rahtiliikenteessä Atlantilla ja Tyynellämerellä, kunnes Suomen valtio osti sen vuonna 1930 Suomen laivaston koululaivaksi.

Merkittävin Suomen Joutseneen tehty muunnos oli moottoreiden asentaminen. Päämoottoreiksi asennettiin 2 kpl 200 hv:n Skandia-kuulamoottoria ja apumoottoreiksi kaksi pientä kuulamoottoria. Päämoottorit olivat alimitoitettuja, joten niiden avulla liikuttiin yleensä satamaan ja sieltä pois.  Pisin moottoreiden avulla tehty matka on ollut Panaman kanavan läpi.

Suomen Joutsenella tehtiin ensimmäinen koulutusmatka 22.12.1931 – 22.5.1932 Kanarian saarille, Azoreille jne. Viimeinen matka tehtiin 27.10.1938 – 23.4.1939 Brasilian Recifeen.

Suomen Joutsen toimi sodan aikana sukellusveneiden ja moottoritorpedoveneiden emälaivana. Sodan aikana laivassa ei ollut mastoja ja sitä liikuteltiin hinaajan avulla. Sotien jälkeen alus toimi miinanraivauksen tukialuksena. Vuosien 1949 – 1955 välisenä aikana tehtiin Itämerellä pienehköjä edustus- ja koulutuspurjehduksia.

Alus oli myöhemmin joutumassa romuttamolle, mutta Niilo Wälläri vaati valtiolta laivalle loppusijoituspaikkaa. Laiva sijoitettiinkin Turkuun, missä toimi vuoteen 1988 asti merimiesammattikouluna. Vuonna 2002 alus siirrettiin Martinsillan viereen Turun kaupungin omistamaksi museolaivaksi. Hyvänä oppaanamme Forum Marinumissa sekä Suomen Joutsenella  toimi Eva Menon.

Kahvit nautittiin lopuksi ravintolalaiva Boressa, entinen Kristina Regina, jonka jälkeen siirryttiin Hotelli Scandic Plaza Turkuun ja pääsimme seuraamaan jääkiekko-ottelua Suomi – Venäjä. Kaikkihan tietävät miten siinä kävi ja miten tie kultaan jatkui.

Päivällinen nautittiin Vaakahuoneen Paviljongissa Aurajoen rannalla, vanhan Vaakahuoneen tiloissa. Vaakahuone valmistui 1898 ja toimirahtiterminaalina. ja on nykyisin suojeltu rakennus. Ruokailun jälkeen jäi aikaa vielä ”tanssikenkäisille”, elävän ”Hilandersin- orkesterin” tahdissa.

Päivä taputeltiin vielä loppuun hotellin baarissa sateisesta ja viluisesta säästä huolimatta.

Aamulla olivat ”sotilaspojat- ja tytöt” reippaina maukkaalla aamupalalla, joten pääsimme ajoissa matkaan kohti Louhisaaren kartanolinnaa, joka sijaitsee Askaisissa, ja on Museoviraston hallitsema.

Meidät otti vastaan oppaamme Salla Lindeman. Hänellä oli yllään 1800 luvun empire-tyylinen kaunis mekko, jota Salla kantoikin kauniisti. Teimme opastetun kierroksen kartanolinnan sisätiloissa, kuullen Sallan kertomana monta mielenkiintoista asiaa. Näimme mm Pirunsalin ja pienen sinisen makuuhuoneen , jossa perimätietojen mukaan marsalkka Mannerheimin on syntynyt. Näimme myös upean ruokasalin hienoine astioineen ja kreivin kirjaston.

Kartanolinnan päärakennus ja sivurakennukset ovat valmistuneet 1655. Louhisaaren kartano kuului Fleming-suvulle noin 1450 – 1791 ja Mannerheim-suvulle 1795 – 1903. Vuonna 1961 kartano päätyi Muinaistieteellisen toimikunnan eli nykyisen Museoviraston hallintaan. Rakennukset restauroitiin ja avattiin yleisölle 1967. Paikka on upea ja täynnä mielenkiintoista historiaa.

Sivurakennuksia ovat samaa barokkiarkitehtuuria kuin päärakennus. Toisessa niistä oli mm keittiö, joka myöhemmin siirrettiin päärakennukseen. Toisessa piharakennuksessa on mm biljardihuone, joka oli aiemmin päärakennuksessa ja ahkerassa käytössä.  Aikoinaan 1650-luvulla meri ulottui lähes kartanon kivijalkaan asti kolmelta sivulta. Kartanon mailla on muitakin rakennuksia, mm kylpylä.

Marskin syntymäkodista suunnistimme kohti Marskin majaa, joka sijaitsee Lopella. Siellä meille esitteli ja kertoi majasta Heikki Kujansuu. Majahan on alkuaan rakennettu marsalkalle syntymäpäivälahjaksi (75 v) Lieksajärven rannalle Keihäsniemeen 1942. Jatkosodan lopussa maja purettiin ja sille etsittiin uusi paikka tulevan valtakunnanrajan länsipuolelle. Paikka löytyikin Lopelta, Punelianjärven rannalta, ja kelpasi Mannerheimillekin.  Alkuperäiset rakentajat rakensivat sen uudelleen Lopelle. Kerrotaan Mannerheimin vierailleen majalla vain 8 kertaa.

Myöhemmin hän luovutti majan Suomen Metsästäjäliitolle, jolla ei ollut sille oikein käyttöä. Lopulta neljä upseerijärjestöä perusti Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry-nimisen yhdistyksen, joka kunnosti majan ja se avattiin 1959 yleisölle. Majassa oli alkuaan turvekatto, joka on nyt korvattu malkakatolla.

Tutustumisen jälkeen olikin vuorossa mainio lounas ravintolarakennuksessa. Sen olivat valmistaneet Teuvo Zetterman ja Heikki Kujansuu. Maistui hyvän ruoan ohessa Marskin ryyppykin, jonka koostumuksesta saimme tarkat tiedot Teuvolta. Hyvä ruoka ja palvelu.

Ruoan jälkeen olikin kotimatkan aika.

Retki oli onnistunut ja väki tyytyväinen, vaikkakin sitä sadetta piisasi riittämiin molempina päivinä.  Kiitos Harrille järjestelyistä ja Petrille turvallisesta kuljetuksesta. Kiitos myös kaikille mukana olleille, sillä ilman teitä ei tällaisia matkoja järjestettäisi.

Kuvia retkestä on tämän jutun perässä.

Matti Paananen

Harrin apupoika

Ps Suomi voitti lätkän maailmanmestaruuden 2019 (Suomi-Canada 3-1) ! Huikeaa porukkaa!

Forum Marinumissa oli oppaanamme Eva Menon.

Kultaranta, presidenttien edustusvene. Rakennettu 1921, kunnostettu 2015-16, Andros 22 mallinen.

Pienoismalli Allure of Seas aluksesta, joka rakennettu Meyer Turku.

Suomen Joutsen.

Päivällinen nautittiin Vaakahuoneen Paviljongissa.

Louhisaaren kartanolinna.

Pienoismalli kartonosta tiluksineen.

Oppaanamme toimi Salla Lindeman empire-tyylisessä mekossa.

Ruokasali.

Tarkkaavaisia retkeläisiä.

Toinen sivurakennus, jossa mm entinen pesutupa/keittiö.

Ko pesutupa/keittiö.

Olisiko jo aika vaihtaa paikkaa..

Kiitoksia käynnistä.

Ja ei kuin ovi lukkoon.

Marskin maja Punelianjärven rannalla, Loppi.

Marskin majan tuvassa Heikki Kujansuu kertoi majan historiaa.

Marskin mh majalla.

Alkuperäinen koivukepistä tehty penkki.

Ravintolan vahtikoira.

Heikin kumppani Teuvo Zetterman kertoo Marskin ryypyn saloista.

Kumpihan on se Marskin ryyppy?

Arpajaisvoittaja Esa.

Petri Määttänen hoiti turvallisesti kuljetuksen.

 

 

 

Liity jäseneksi tai kannatusjäseneksi?

Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Matti Haapanen
Koskenniskantie 1, 48400 Kotka
0500 655 913
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sihteeri Pentti Snygg
Vapakuja 3 B, 49490 Neuvoton
040 556 6961
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.